Kissanpentu
Kirjoittaja
Milla
Hakala
Eläinlääkäri, ell

Kissan rokotus

Artikkelin sisältö

Suomessa kissat suositellaan rokotettavaksi kissaflunssia (herpes- ja kalikivirus) sekä kissaruttoa (panleukopenia) vastaan. Rabies-rokotusta suositellaan erityisesti ulkoileville kissoille.

Kissojen rokotusohjelma

Kissanpennut rokotetaan ensimmäisen kerran kissaflunssat ja kissarutto-yhdistelmärokotteella 12 viikon iässä. Tämän jälkeen tehosterokotus annetaan 16 viikon iässä, jolloin samalla voidaan antaa myös rabies-rokotus.

Penturokotusten jälkeen seuraava rokotus on 1 vuoden iässä ja tämän jälkeen rokotukset uusitaan 1-3 vuoden välein riippuen rokotteesta. Kissanäyttelyihin vaadittavat rokotteet voivat poiketa tästä, joten näyttelyihin mentäessä kannattaa tarkastaa näyttelyihin vaadittavat rokotteet Suomen Kissaliitto ry:n kotisivuilta. 

Kissojen rokotusohjelma taulukkona:

12 vko Kissaflunssat ja kissarutto
16 vko Kissaflunssat, kissarutto ja rabies
1 v Kissaflunssat, kissarutto ja rabies
Myöhemmin

Vuosittain kissaflunssia vastaan

Muut valmisteyhteenvedon mukaan, yleensä 3 vuoden välein.

Kissan rokotus – kissarutto

Kissarutto eli kissan panleukopenia on viruksen aiheuttama kissojen välinen tartuntatauti. Kissarutto on erittäin tarttuva ja se leviää kissasta toiseen yleensä ympäristön välityksellä. Myös pentu voi saada tartunnan emoltaan kohdussa. Panleukopenia-virus voi säilyä ympäristössä jopa kuukausia infektiivisenä. Sairastuneet kissat erittävät suuria määriä virusta ulosteessaan. Kuitenkin epäsuora tartuntareitti on yleisin, jolloin esimerkiksi ihmisten vaatteissa ja kengissä voi virus levitä myös sisäkissoihin. 

Kissaruton oireena on tyypillisesti ripulia, oksentelua ja syömättömyyttä. Kuolleisuus on suuri, etenkin kissanpennuilla on todettu yli 90 %:n kuolleisuus tautiin. Suomessa kissaruttoa tavataan melko yleisesti, mutta rokotteella on saatu hyvä suoja tautia vastaan. Jos pennun emo on rokotettu kissaruttoa vastaan, pennulla on suoja maternaalisten vasta-aineiden ansiosta 12 viikon ikään saakka. Ensimmäinen kissaruttorokotus annetaankin yleensä 12 viikon iässä.

Kissan rokotus – kissaflunssat

Kissaflunssalla tarkoitetaan kissan ylempää hengitystietulehdusta, jonka tyypillisimpiä aiheuttajia ovat kissan herpesvirus sekä kissan kalikivirus. Tartunta tapahtuu yleensä suorassa kontaktissa kissojen välillä, mutta myös eritteiden tai esimerkiksi hoitotarvikkeiden välityksellä. 

Tyypillisiä kissaflunssan oireita ovat aivastelu, sierainvuoto, nenän tukkoisuus sekä vuotavat silmät. Lisäksi voi esiintyä yskää, huonontunutta ruokahalua sekä haavaumia suun limakalvoilla. Tyypillisesti kissat paranevat taudista muutamassa viikossa, mutta jälkitauteina voi esiintyä keuhkotulehdusta. Rokotettu kissa voi saada kissaflunssan, mutta oireet ovat tavallisesti lievempiä, kuin rokottamattomalla kissalla.

Kissan rokotus – rabies

Rabies eli raivotauti on viruksen aiheuttama zoonoosi, joka leviää pureman välityksellä. Kotieläimistä tautia levittävät koira ja kissa, luonnonvaraisista eläimistä kettu, supikoira, susi ja mäyrä. Rabiesta esiintyy myös lepakoissa. Virus leviää aivoihin, aiheuttaa aggressiivista käytöstä ja lopulta kuoleman. 

Suomessa rabies kuuluu lakisääteisesti vastustettaviin, vaarallisiin eläintauteihin. Rokottamalla kissat rabiesta vastaan ehkäistään kissojen saama infektio sekä taudin leviäminen mahdollisesti muihin eläimiin tai ihmisiin. Raivotautirokotusta suositellaan ainakin vapaasti ulkoileville kissoille.

Ennen kissan rokotusta

Kissanpennut madotetaan 1-2 viikkoa ennen pentuajan rokotuksia ilman ulostenäytteen tutkimista.

Aikuisen sisäkissan sisäloishäädön tulisi perustua ulostetutkimukseen. Ulostetutkimuksessa saadaan selville mikä loinen on kyseessä, ja kissa voidaan lääkitä oikealla lääkkeellä. Tutkituttamalla ulosteet vältytään turhalta lääkitsemiseltä ja lääkeresistenssin kehittymiseltä. Mikäli ulostenäytettä ei ole mahdollista tutkia, suosittelemme myös aikuisen kissan sisäloishäätöä ennen rokotuksia.

Aikuisella vapaasti ulkoilevalla kissalla tartuntapaine saaliseläinten kautta on paljon sisäkissoja suurempi, ja näille voidaan loishäätö antaa suolinkaisiin ja heisimatoon tehoavalla valmisteella esimerkiksi n. 4 kertaa vuodessa.

Kissan tulisi olla rokotushetkellä terve. Sairas kissa ei muodosta vasta-aineita tarpeeksi ja rokotesuoja voi jäädä näin ollen heikommaksi ja mahdolliset rokotteen sivuvaikutukset voivat olla voimakkaampia.

Kissan rokotuskäynti

Loishäädön tai ulostenäytteen tutkimuksen jälkeen terve kissa voidaan tuoda rokotukseen eläinlääkäriasemalle. Käynnillä eläinlääkäri tekee kissalle terveystarkastuksen ja rokottaa kissan. Rokotukset merkitään joko kissan omaan rokotuskorttiin tai passiin.

Neuvomme sinua mielellämme rokotusohjelman noudattamisessa. Tervetuloa rokotuksille!

Uusimpia artikkeleita

Kissan totuttaminen valjaisiin

Kissa nauttii ulkoilmasta ja ulkoilusta koiran tapaan. Kissan on kuitenkin vaarallista ulkoilla vapaana, joten se kannattaa totuttaa ulkoilemaan valjaissa. Ulkoillessa on tärkeää, että kissa saa

Lue lisää »
Pienten koirien hammasongelmat
Pienten koirien hammasongelmat

Eläinlääkäri Susanna Kaivonen: Isot hampaat Hampaiden kokonaismäärä on koiran suussa sama, koosta riippumatta. Aikuisella koiralla on pysyviä hampaita 42 kpl. Yläleuassa etuhampaita on yhteensä kuusi,

Lue lisää »
Koiran liikunta
Koiran liikunta

Juokseminen ja nopeat sprintit ovat koirille ominaisia tapoja liikkua, ja siksi säännöllinen liikunta pitää koiran tyytyväisenä ja onnellisena. Lisäksi koiran aktivointi erilaisilla peleillä ja pulmaleluilla

Lue lisää »

Varaa aika

Huomaathan, että kaikki aikamme eivät ole varattavissa nettiajanvarauksessa. Jos et löydä tarvitsemaasi palvelua, ole hyvä ja ota yhteyttä klinikkaan.
Olet nyt varjossa STAGING (staging2). Poistu